Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoksukoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoksukoulu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Loppuvuosi 2014


Jatketaan sitten kohti loppuvuotta joka on ollut enemmän juoksupainotteinen. Olen rikkonut juoksussa ennätykset matkassa, ajassa ja nopeudessa.  On ollut ihan huikeeta seurata omaa edistymistä ja siihenhän tämä blogi on ollut hyvä. Sport tracker kulkee mukana lenkeillä joten sieltäkin on helppo katsoa lenkkien määrää,pituutta,aikaa ja nopeutta.

Heinäkuussa motivaatio ruuan suhteen on ollut löysähkö. Herkkuja on uponnut mutta juoksun innostamana ei paino ole noussut .Kävin myös tutkailemassa juosten tämän lähitienoon luontopolkuja. Kangenmiekan kierroksesta voi lukea täältä. Juoksin heinäkuun helteissä ensimmäisen pitkän lenkkini (18,6 km) aikaan 2h 14 minuuttia vauhdilla 7,12 min/km.  Voitte kuvitella sen voittaja fiiliksen kun pääsin kotiin tuon lenkin jälkeen.  Tuosta pitkästä matkasta löytyy postaus täältä

Heinäkuussa juhlittiin Ruisrockissa ja käytiin myös korkeasaaressa josta voit lukea täältä. En ollut käynyt pitkään aikaan tuolla ja se oli ihan hauska reissu lasten kanssa.  Paino oli heinäkuuhun mennessä tippunut 10 kiloa alkuvuodesta. Jippii! 


Elokuussa nautiskelin ystävien seurasta ja käytiin Turussa Gangut Regatassa. Sonera tarjosi ilmaisen reissun Särkänniemeen joten pitihän sielläkin sitten käydä. Lisää kuvia reissusta täällä. Seuraavana päivänä oli vuorossa yksi pelottavimmista kokemuksista nimittäin puolikkaan juokseminen. Jännitys oli ihan älytön. Eihän se ollut kuin juoksukisa,mutta pelkäsin pääsenkö hengissä maaliin. Enhän ollut koskaan noin pitkää matkaa juossut.  Maaliin pääsin ajassa 2h 31min ja fiiliksistä voi lukea täältä.



 

Syyskuu alkoi Il Divon konsertilla. Oi mitkä ihanuudet. :) Juoksussa otin uuden suuntauksen ja lähdin mukaan Vauhtisammakon juoksukouluun. Siitä lisää täällä.

Lokakuussa lähti juoksemisen kanssa kilometrit ihan lapasesta Vauhtisammakon juoksukoulun järjestämissä ultralenkeillä. Miniultra oli kestoltaan 4 tuntia ja sinä aikana itse juoksin 27,5 km ja ajallisesti 3h 2min. Koko neljän tunnin aikana mukana kulkee auto joka jokainen vuorollaan ajaa 1 kilometrin matkan ja kyytiin saa hypätä kun siltä tuntuu. Koirani Claudian käytiin epävirallisissa koirajuoksun Sm-kisoissa kokeilemassa miltä juoksu tuntuu. Näissä valjakkokisoihin yhdistetyissä kisoissa oli ihan mieletön tunnelma. Siitä lisää täällä. Lokakuun aikana olin ollut innokas juoksija ja lenkkejä oli kertynyt 9.


Marraskuussa metsästettiin taas ennätysmatkaa ja aikaa juoksussa. 5h kestävä ultra oli vuorossa jonka aikana juoksin vähän päälle 33 kilometriä. Ihan uusi ennätys. :) Siirryin takaisin ambulanssiin töihin ja innostuin taas salilla käymisestä.  Salitreenaamisesta juttua täällä. Kävin myös Roxeten konsertissa josta juttua täällä. Myös uusia perheenjäseniä saatiin marraskuussa joista juttua täällä.



Joulukuu tuo vuoden viimeinen kuu on mennyt enemmän tai vähemmän sairastellessa mikä on ollut todella raivostuttavaa. Kerroin teille vuoden aikana tapahtuneesta ulkonäkömuutoksesta täällä.  12 kiloa laihempana on helppo hymyillä.










tiistai 18. marraskuuta 2014

Junnaava juoksija



Sykesportin sivulta löytyi juttu juoksuvaihteista jonka on kirjoittanut juoksukoulu Vauhtisammakon perustaja Mikko Liukka.  Tekstissä pohditaan aloittelelevan juoksijan, keskivertojuoksijan,  kokeneemman juoksijan ja junnaavan juoksijan välistä eroa. 

Sitten päästäänkin itse aiheeseen eli miksi mä tartuin tähän asiaan. Hyvin helppo syy. Mä olen junnaavan juoksija. Mikko sen jutussaan kertoi. :D Mä vedän aina lenkit samalla vauhdilla vaikka lenkkiä vaihtelenkin. Vauhti toki vaihtuu lenkin aikana mutta periaatteessa vedän sellasta 5.30-6.00 min/km vauhtia kaikki lenkit. Nämä lenkit ei juurikaan kehitä vaan kunto pysyy kohdallaan.Mä kuitenkin haluan kehittyä juoksijana.

Myasicsin kautta saamani juoksuohjelmaan sisältyy alkuun paljon hidastempoisia lenkkejä jotka on tuottaneet mulle kovasti päänvaivaa. Mä en vaan osaa mennä niin hitaasti. Mä haluan juosta kovaa ei siksi,että olisin nopeammin kotona vaan siksi,että siitä tulee hyvä olo.   En mä toki aina ole juossut ns. kovaa vaan hitaista lenkeistä olen alottanut ja olen ylpeä itsestäni , että jaksan juosta nykyään niin paljon kovempaa kuin ennen.

Muistan ihan ala-asteelta asti miten mä vihasin juoksua. Meidän piti juosta sellasta sadan metrin pätkää ja se oli ihan kamalaa.Enhän mä jaksanut. Olinhan aina ollut myös se luokan pyörein tyttö joten ei ollut helppoa juosta kovaa. Osallistuin ala-asteella koulujen välisissä yleisurheilukisoissa johonkin juoksukisoihin ja ei mulla ollut mitään saumaa pärjätä niiden muiden joukossa.  Mä olin hyvä kuulantyönnössä joten tykkäsin siitä. Muut ei pärjänneet mulle siinä ja mä nauttisin siitä.

Monesti elämäni aikana olen yrittänyt aloittaa juoksun harrastus mielessä mutta lopettanut pariin lenkkiin. Todennut vain,että ei oo mun juttu.  Tavattuani mieheni ja kuultuani hänen juoksu innostuksestaan lämpenin ajatukselle. Tosin siihen lämpenemiseen kului neljä vuotta.:D Mutta hei parempi nyt kun ei milloinkaan. Keväällä 2014 päätin juosta kotiin kaverin luota. Matkaa siinä taisi kertyä huimat 2 kilometriä. Mä olin niin ylpeä kun jaksoin juosta koko matkan -hitaasti-mutta juoksin kuitenkin. Tästä se innostu sitten lähti ja ollaan jo junnaaja juoksijoita.

Jutussa oli 7 hyvää pointtia päästä pois noidankehästä, joista mä olen muutaman jo tehnyt. Hyvä mä! :)  Kuten aloittanut kuntosaliharjoittelun ja liittynyt Vauhtisammakoihin. Selittelyitä löytyy silti edelleen.;)  Seuraavaksi tavoitteeksi otan 3 eli pyrin ottamaan lyhyitä vetoja kesken lenkkien. Tämä innostaa varmasti myös koiraa joka kulkee lenkeillä mukana.  Pitäisi ottaa tavoitteeksi käydä ilman koiraankin lenkillä mutta eihän sitä voi jättää kotiin kun toinen anovalla katseella tuijottaa ovensuussa.:D

  1. Aloita voimaharjoittelu.
  2. Opettele parempi juoksutekniikka (junnaus on heikentänyt sitä täysin varmasti).
  3. Juokse lyhyitä teräviä vetoja.
  4. Yhdistä kävelyä ja juoksua.
  5. Juokse alkuun entisellä junnausvauhdilla korkeintaan yksi lenkki viikossa.
  6. Liity johonkin juoksuporukkaan, jossa SINUN ON PAKKO juosta erilaisilla vauhdeilla.
  7. ÄLÄ SELITTELE!
Täältä voit lukea koko jutun jos kiinnostaa.  Sykesportin sivuilta voi bongata monta muutakin hyvää tekstiä koskien juuri juoksu ja siinä kehittymistä.


Mä rakastan tätä oloa joka kuvassa näkyy - kaikkensa antanut!

maanantai 27. lokakuuta 2014

Ennätysmatka



Huhhuh mikä juoksu tehtiin eilen. Kyllä niin viimesiä energioita myöten tuli juostua, ettei vähään aikaan olekaan noin kamalaa olotilaa ollut. Vauhtisammakon juoksukoulu järjestää miniultria sekä ultria joiden kesto on 2-6h. Nämä ovat avoinna kaikille eli ei tarvitse olla juoksukoulussa voidakseen osallistua. Kertamaksu on 10€. Kannattaa tulla kokeilemaan juoksukestävyyttä.:)

Eilen oli miniultra kestoltaan 4h klo 10-14. Vauhtisammakon eteen alkoi porukkaa kerääntyä ihan kivasti.Oli nuoria,vanhempia,naisia ja miehiä. Meitä oli useampi ensikertalainenkin mukana minä mukaanlukien. Kyllä tossut hieman tutisi ennen lähtöä. Taas kerran miettisin mihin on ilmottautunut. No hullu mikä hullu. Alkuun jaettiin jokaiselle oma ajovuoronumero. Jokainen vuorollaan kuljettaa autoa 1 kilometrin matkan ajan. Autossa kulkeutui mukana eväät,juomat ja vaihtovaatteet. Autoon sai myös hypätä kyytiin jos tuntui,ettei jalat enää kanna. Taisin hypätä siinä 7 kilsan kohdalla autoon ensimmäisen kerran. Ensikertalaisille sanottiin,että viiden kilsan jälkeen kannattaisi levätä kilsan ja taas juosta viisi ja levätä jne. 

Yhteensä tuli juostua 3h 2min ja pituutta lenkille kertyi 27,5km. Ennätysmatka mulle. Puolimaraton on pisin matka tähän mennessä. Mä olin hurjan tyytyväinen. Pelkäsin vähän,että en jaksa juosta kahtakaan tuntia. Porukka tsemppasi kyllä tosi kivasti ja kyllä täytyy myöntää,että yksin jos olisin ollut lenkillä niin olisin luovuttanut aika päivin. Ryhmässä painostus on ihan erilainen ja sitä yllättävän hyvin jaksaa vielä yhden kilsan vaikka mieli tekisi hypätä autoon. Lopussa porukka lähti vielä kiertämään jonkun lenkin josta mä kaarroin jo omalle autolle. Energiat oli ihan loppu.

Olin kyllä merkannut kalenteriin, että miniultra on sunnuntaina mutta en sitten yhtään ollut suunnitellut syömisiä enkä eväitä. Olin muutenkin syönyt kevyesti (1400 kaloreilla per päivä) koko viikonlopun joten voitte kuvitella kuinka vähillä energioilla sinne juoksemaan lähdin. Evääksi mulla oli banaani ja juomapullo. Mun vatsa ilmoitti jo tunnin juoksun jälkeen,että sillä on nälkä. Loppumatkan mä vain mietin,että mistä haen ruokaa. En pystynyt enää keskittymään juoksuun kun vatsa kurni. Juomapullon oli juonut jo aikaa sitten ennen matkan loppua. Joku ihana nainen antoi energiageelin,että sain vähän lisä energiaa, mutta ei silläkään pitkälle pötkitty.

Polvi ärhenteli aina välillä. Tunnin juoksun jälkeen särky vasta alkoi mutta kilsan kun istui autossa niin särky laantui. Sitten pystyi taas menemään. Jalat oli kyllä ihan pökkelöt joka kerta kun nousi autosta.:D Tänään ei särje mikään paikka! :)

Autolla kun lähdin ajelemaan kohti Mäkkäriä.Kyllä kohti mäkkäriä. :D Niin olo tuntui tosi huonolta. Sain tilattua Mcfeast aterian ja ajoin parkkikselle. Vedin hampparin ja join cocistani. Sitten alkoi tuntua tosi pahalta.Mietin ajoreittiä. Piti ajaa sellaista reittiä kotiin, että tarvittaessa pystyy pysähtymään. Pahaolo oli kova. Hetken päästä helpotti ja söin ranskalaiset pois. Join cociksen ja imeskelin jääpaloja kun edelleen oli kova jano. Kotiin kun pääsi niin oli taas se kamala krapulainen olo kuin puolikkaan jälkeen. Iltaan mennessä oli jo ihan ok olo,mutta en saanut unta millään.Kroppa kävi ylikierroksilla ja monen tunnin pyöriskelyn jälkeen ilmeisesti nukahdin.

Kiitos Vauhtisammakolle hyvästä lenkistä.Seuraavan kerran kokeilen 5h lenkkiä. Siellä vauhti on jo kovempi.Hui!!



lauantai 11. lokakuuta 2014

Viikkokertausta

Mä oon niin tyytyväinen tähän viikkoon. :) Juoksut on kulkeneet hyvin ja viikkoon on mahtunut erilaisia juoksu treenejä. Yhden palauttavan kävelylenkin ehdin myös käydä kaverin kanssa käppäilemässä.  Joka lenkin jälkeen on jäänyt kaikkensa antanut olotila eli enempää ei olisi pystynyt tekemäänkään.


Polvi on kestänyt suht hyvin lenkeillä. Torstain juoksukoulun treeneissä mentiin intervalleja tunnin verran ja taso oli tosi kova tai ainakin mulle oli. Porukan häntäpäässä meni koko ajan mutta vedin täysillä. Ensimmäinen 8 minuutin intervalli juostiin 4,5 min/km siellä häntäpäässä. Mä en edes halua tietää mitä vauhtia kärkipää juoksi. Voin uskoa, että vauhti oli kutakuinkin samanlaista koko juoksutreenien ajan. Munsta tuntui, ettei ajatus liikkunut enää ensimmäisen intervallin jälkeen joten aika sumuisessa olotilassa on treenit vedetty. :D Mielessä kävi monta kertaa miksi mä ikinä olen moiseen ryhmään ilmoittautunut itseni ja kuka hullu lähtee sateella juoksemaan? Torstain treenit oli ainoat jonka jälkeen polvi oli tosi kipeä ja silloinkin polvi kipeytyi vasta ihan loppuajasta.

Tämän viikon treenit on muutenkin menty sillä ajatuksella, että koiramme Claudia pääsee mahdollisimman paljon mukaan koska kisat on jo ensi viikonloppuna. Ensi viikolla sama homma jotta koira saa mahdollisimman paljon treeniä myös. Nopeasti siitäkin on sohvaperuna tullut kun ei ole tarvinnut mitään tehdä. :D

Uudet Adidaksen pöksyt on ihanat!

Maanantai
Lepo

Tiistai
Canicross treenit 51 min 411 kaloria (40 % fat) max syke 190, keskisyke 139

Keskiviikko
Kävely koirien kanssa 1h 18min 376 kaloria 60% fat , max syke 154, keskisyke 109

Torstai
Juoksukoulu intervalleja 1h 14 min, 807 kaloria (25% fat), max syke 196, keskisyke 165

Perjantai
Lepo

Lauantai
Koirajuoksu 43min, 492 kaloria (25% fat), max syke 193, keskisyke 167

Sunnuntai
Lepo

Meillä on sairasteltu taas koko viikko. :/ Kuopukselle nousi kuume viime viikon sunnuntaina ja sen jälkeen on sitten enterorokko pyörinyt perheessä. Mä olen nyt ainoa jolla ei vielä ole muuta kuin pientä kurkun karheutta.  Miehelläkin oli eilen 39 astetta kuumetta ja miehiseen tapaan teki lähinnä kuolemaa. :D Miten naiset ja miehet voi sairastaa niin erilailla?:D  Mä aion selviytyä nyt ilman tätä enterorokkoa. Ei siitä varmaan ole kuukauttakaan kun sama tauti vilisti läpi meidän perheen. Sitkeitä on taudit nyt.:/



P.s. Jos jollain on hankkimatta sport trackerin sykevyö niin se on nyt hulluilla päivillä tarjouksessa 49€. Katsoin, että sport trackerin sivuilla moinen tuote maksoi 79€.  Itse tilasin sen kokeiluun kun sport trackerin tulee muuten käytettyä ja sykemittari on täytynyt olla erikseen.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tämän viikon treenailut

Viikko on taas vierähtänyt. Tiistain juoksukoulussa polvi tuntui edelleen kipeältä ja osa tekniikka osioista tuli tehtyä ihan puoliteholla kun ei vaan pystynyt tekemään.  Varasin torstaiseksi ajan hieroja Einille. Ihan mahtava tyyppi vaikka ensimmäisen kerran nyt vasta tavattiin.:)  Aluksi Eini hieroi etureidet ja sen jälkeen availi lihaskalvoja niistä. Kylläpä oli reidet koetuksella. Kipeää teki.:D 

Maanantai
Lepo

Tiistai
Juoksukoulu intervalleja ja tekniikkaa 1h 9 min, 679 kaloria (30% fat), max syke 199, keskisyke 156
Polvi ihan p*kana. Joka askeleella sattui mutta luovuttaa ei voinut.

Keskiviikko
Lepo

Torstai
Lepo

Perjantai
Lepo

Lauantai
Lepo

Sunnuntai
Koirajuoksu 54 min, 568 kaloria (25% fat) , max syke 192, keskisyke 162 . Ensimmäiset 4 kilsaa meni hyvin jonka jälkeen oli pakko välillä kävellä ja heti kun pystyi niin juosta pienieä matkoja. Muuten kotimatka olisi kestänyt ikuisuuden. Olisin soittanut miehen hakemaan mutta kännykästä loppui akku. Tietty just kun sitä olisi tarvinnut. Kotiin kun pääsi niin ei meinannut kävelystä tulla mitään. Rappusten kävely on ihan jostain syvältä. Kuinka voikin tehdä niin kipeää?

Kävely 1h 11min, 477 kaloria (50% fat) , max syke 207, keskisyke 126 

Kävin Turussa pikaisesti veljeni luona ja samalla reissulla apteekista lähti mukaan buranaa ja voltaren geeliä. Jos niistä nyt jotain ensiapua saisi.  En olisi edes lähtenyt lenkille tänään jos olisin arvannut,että näin käy. Polvi kun on tuntunut lepopäivinä ihan hyvältä.  Mua ärsyttää. Ihan suunnattomasti. Miksi heti alkaa paikat hajoamaan kun keksii kivan uuden harrastuksen? Mur.

Tämän päiväisellä lenkillä testattiin myös Claudian uusia Zero dc valjaita.  Pikkasen on hienot vaikka ei pinkit olekaan.:D Kyllä noilla kehtaa kisoissa juosta vielä kun saataisiin lisää vauhtia jostain ja polvi kuntoon.



lauantai 27. syyskuuta 2014

Päätöntä menoa Vauhtisammakon yöviestissä.

Näin mainoksen Vauhtisammakoiden järjestämästä yöviestistä ja tasan hetken empisin ilmoittautumista ennen kuin painoin enteriä. Sinne se meni. Koko viikon mietin mikä minua perjantaina mahtaa odottaa koska yöviesti oli paljon kehuttu tapahtuma Vauhtisammakoiden juoksijoiden keskuudessa.

Perjantai koitti. Kävin vielä töiden jälkeen hankkimassa loput juoksukamat koska oli luvattu kylmää ilmaa ja vieläpä sadetta. Olin suunnitellut nukkuvani päikkärit ennen yöviestiin lähtöä mutta se jäi unelmaksi. Koko perheen voimin siivottiin kämppä ja sen jälkeen saikin syödä tuhdin iltapalan sekä valmistautua lähtöön.


Lähdin ajelemaan kohti Turkua ja mua jännitti ihan älyttömästi. ( Jos joku lukija ei vielä aiemmista teksteistä ole huomannut niin olen ihan hirmuinen jännittäjä ja stressaan monta viikkoa etukäteen tulevia juttuja. ) Myrsky oli aikamoinen ja mielessä kävi, että mahdanko päästä juoksun jälkeen kotiin. Melkein joka myrskyn aikana puu on kaatunut meille johtavalle tielle ja voin sanoa, että yöaikaan ei olisi kovin nättiä istua tienposkessa odottaessa palokuntaa raivaamaan tietä.  Pääsin kuitenkin hyvin kotiin tälläkin kertaa.  Vettä ei vielä satanut mutta kun parkkeerasin auton Kupittaan keilahallin pihalle ja kävelin katokselle muiden joukkoon, alkoi satamaan. Sitä vettä tulikin aikamoisella ryöpytyksellä.





Juoksijat oli jaettu jo valmiiksi joukkueisiin ja nyt piti löytää oma joukkue porukasta.  Mä kuuluin Joonan jokeltavat jopojuoksija-teamiin.  Viiden hengen teamin kanssa lähdettiin tekemään alkuverryttelyä. Vettä satoi ja koko ajan mielessä kelasin, että hei kuinka siistii juosta sateessa. En nimittäin koskaan lähtisi juoksemaan itsekseni tommosessa kaatosateessa.  Alkuverryttelen jälkeen lähti viesti liikkeelle. Jokainen juoksi vuorollaan 500 metrin pituisen madon.  Noin puolen tunnin välein joukkueen kapteenit pyydettiin kokoontumaan ja he saivat tehtävän jonka joukkue suoritti. Viesti kulki kuitenkin koko ajan joten välillä joutui yksinään juoksemaan useamman kierroksen ennen kuin joku joukkueen muista juoksijoista ehti tulla päästämään pois.  Tehtäviä oli laidasta laitaan. Suurin osa tosin rankkoja joiden jälkeen juoksuaskel painoi hyvinkin paljon.  Tehtävinä oli mm. sammakon etsintä Kupittaanpuistosta, farmarikävely kahvakuulun kanssa, kottikärrykävely 500m samalla tehden eri uintitekniikoita käsillä, kahvakuulan heittoa yms. Kahvakuulat ei tosiaan ollut mitään muutaman kilon puntteja vaan ihan kunnon kokoisia. Meidän joukkue heitteli 18 kilon kahvakuulaa ja voin kertoa, että tänään tuntuu käsissä.




Loppua kohden alkoi voimat hiipua ja vähän väliä oli huoltojoukkueen tuomista herkuista napsittava syötävää.  Tuli tunne, että pöytä jopa notkui kaikesta ruuasta ja esillä oli mm. vaahtkarkkeja (NAM!! ), banaania, rusinoita,pähkinöitä,leipää (taisi olla myös gluteenitonta), kurkkua,paistettua kananmunaa, huoltojoukon itse tekemää marja/hedelmämehua,urheilujuomaa... Lopussa yksi joukkuuen jäsenistä sai krampin jalkaan eikä pystynyt enää juoksemaan mutta sai onneksi suoritettua  viimeistä tehtävää. :)

Loppuun asti mentiin ja oli aika stopata sykemittari.  Joukkueemme ehti juosta 88 kertaa 500 metrin pituisen madon ja suorittaa kaikki tehtävät. Kaikki selvisi hengissä!






Kiitän Vauhtisammakkoa mielettömän hauskasta tapahtumasta. Useampi koirankusettaja varmaan ihmetteli mitä Kupittaanpuistossa tapahtuu kun ihmiset suhaa ees taas otsalamput päässä. :D Mä nautin joka hetkestä vaikka välillä oli tosi raskasta ja tuntui, että happi loppuu mutta hetken päästä pystyi taas jatkamaan. Mä en luovuttanut kertaakaan 500 metrin matkalla vaan juoksin joka ikisen kierroksen. Kiitokset myös meidän mahtavalle teamille. :)



torstai 25. syyskuuta 2014

Hello it's me again

Pikaiset kuulumiset.

Ensimmäinen päivä töissä tällä viikolla ja hirveä päänsärky iski päivän aikana.  Otin töissä särkylääkettä ja söin sekä join vettä. Ei apua. Ajattelin, että jees kotona otan Buranaa ja saan levätä. Niin varmaan. Mies lähti tytön kanssa asioille ja mä jäin pikku vesselin kanssa kotiin tekemään ruokaa. Siinäpä on helppo levätä kun saat vahtia silmä tarkkana mitä tuo pikku mies puuhaa.  Tänään olisi ollut juoksukoulun toinen treeni mutta tällä kertaa oli pakko jättää väliin.  Mä olisin todennäköisesti pyörtynyt sinne jos vauhti olisi yhtä kova kuin tiistain treeneissä.  Huomenna on sentään Vauhtisammakon yöviesti jonne pääsee spurttaamaan joten mä kerään kaiken voimani sinne. :)

Paino oli muuten tänään alimmillaan mitä se on tämän laihis projektin aikana ollut. 68,3kg eli se tarkoittaa, että 3,3 kg olisi enää tavoitteeseen. Jee!!!:)

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Juoksukoulun ensimmäiset treenit.Mikä fiilis jäi?

Eilen oli Vauhtisammakon juoksukoulun ensimmäinen treeni kerta. Itseäni jännitti ihan älyttömästi. Varsinkin se,että hulluna menin vielä vaihtamaan sitä ryhmää enemmän treenaaville suunnattuun. APUA! Mihin mä olin pääni taas pistänyt?




Vauhtisammakolla kokoonnuttiin ja siitä heti juosten kohti Kupittaan puistoa. Mä olin ihan puhki jo siitä vauhdista millä sinne puistoon juostiin.:D Hyvä kunto ja silleen.  Perille kun päästiin Kupittaan puistoon niin jaettiin porukka kahtia, toisessa aloittelijat ja toisessa konkarit.  Itse liityin mielihyvin aloittelijoihin. Sitten katsottiin kaikkien tekniikkaa läpi siinä pikku porukassa. Odottelun aikana juostiin pikku lenkkiä ympäri ettei kukaan jäädy.Oli meinaan ihan virkistävä keli juosta. Harmitti kun en ollut ottanut pipoa ja lapasia mukaan.


Tämä alku olikin sitten sitä lämmittelyä koska tämän jälkeen vasta alkoi itse kidutus. Intervalleja.  Mä en edes muista enää, että mistä minuuttimäärästä lähdettiin juoksemaan mutta sanotaan nyt, että 4,5 minuuttia joka juostiin kovaa. Olin jonon hännillä kuten kaikissa intervalleissa. Ei sen alkupään vauhdissa pysynyt millään vaikka pinkoi niin kovaa kun kintuillani pääsi.  Seuraavaksi juostiin heti perään 4 minuuttia sitten 3,5 min jne. Viimeinen minuutti juostiin niin kovaa kun kukin pääsi. Vauhti oli  noissa juoksuissa kärkipäällä sellasta 4min/km.  Kammottavaa.:D 



Treenien jälkeen tiesi kyllä juosseensa. Jalat ihan puhki mutta tärkeintä, että mieli ja motivaatio oli huipussaan. Mä olin haastanut itseni ja jaksoin koko treenin vetää. Mielessä kävin monta kertaa jättää yksi intervalli välistä mutta en tehnyt sitä. 


Huomista treeniä odotellessa. Luvassa intervalleja.Lisää.:)

lauantai 20. syyskuuta 2014

Että ottaa päähän

Jää Ruisrääkki multa tänä vuonna väliin. Melkein koko perhe ollaan enterorokossa.  Kuumetta ei ole kenelläkään mutta näppyjä riittää tässä perheessä tällä hetkellä.  Lähdin torstaina jo ennen työpäivän päättymistä kotiin suussa oli rakkuloita, vatsa kipeä ja kurkku tuntui tosi kipeältä. Vatsa on joka ruokailun jälkeen kipeä ja välillä on pahoinvointia. Ja en ole raskaana vaan kuuluu taudin kuvaan.:D Näppyjä on naamassa vaikka kuinka. Hyvin ärsyttävää. Miksi niiden piti tulla juuri naamaan? Vartalossa on monta muuta turhempaa kohtaa jotka ei ole niin näkyvissä. 

Kurkun turvotus on jo hieman laskenut ja tuntuu, että viime yönä nukuin jopa todella hyvin. Aiempina öinä on ollut vaikea löytää hyvää asentoa kun kurkku on turvonnut ja on vaikea hengittää. Olen tottunut nukkumaan mahalleen mikä oli lähes mahdotonta.  Syömään olen pystynyt mutta syömisen jälkeen on ollut kamala poltto kurkussa. Ruuan jälkeinen vatsakipu on kamalaa.. Lapsista toisella on muutama näppy ja toisella ei vielä yhtään.  Todennäköisesti joudun olemaan poissa töistä ensi viikollakin jos ovat kuumeessa. Mulla on kaikki sormet ja varpaat ristissä, että olisivat hoitokunnossa. Niin paljon olen tällä viikolla jo joutunut olemaan poissa töistä. Mun työ on onneksi sellaista jossa ei jää jälkeen mutta miehen työt vain kerääntyvät jos on kotona. Vaikk koton pystyisikin tekemään töitä niin ei se käytännössä koskaan onnistu. Lapset huutaa vierellä työpuhelun aikana ja tietsan kanssa ei voi kuvitellakaan tekevänsä mitään.:D


Eniten ottaa päähän etten pääse Ruisrääkkiin. Onneksi ehdin käydä koittamassa Susihölkän puolimaratonin aiemmin.Olisi muuten jäänyt puolikkaat kokeilmatta tänä vuonna. Onhan niitä toki vielä loppu vuonnakin ja jonkun verran ihan tässä lähinurkissakin mutta juoksukoulun pitkä lenkki on sunnuntaisin jolloin myös näytti suurin osa juoksuistakin olevan. :(  Toki se puolimaraton on aika pitkä lenkki joten varmasti vastaa hyvin juoksukoulun sunnuntain pitkää lenkkiä.:D

BTW. Söin eilen aamupalaksi mansikkarahkaa. Ihan rainbowin tekemää ja kun innostuin niin vedin koko purkin jossa on 500g. Eipä siinä mitään. Jaksaa taas aamupäivän noilla kaloreilla.😃 Kuinkas päädyinkin katsomaan mitä rahka pitää sisällään. Laskettiin mieheni kanssa, että 500g rahkaa sisälsi 63g sokeria. Kuka arvaa kuinka monta sokeripalaa mahtuu 63 grammaan? 33 kpl. Ihan kamalaa.