Canicross kisoihin valmistautumista

Canicross kisoihin valmistautuessa ei riitä, että minä olen hyvässä kunnossa vaan koirankin pitää olla. Koiran kuten minunkin pitää olla terve. Treenataan sekä juoksua, että käydään kaupungissa tekemässä ohitusharjoituksia. Koiran pitää pystyä ohittamaan juostessa muut koirat ilman pysähtelyä. Osassa koirajuoksukisoissa on yhteislähdöt jotka voivat olla todella stressaavia koiralle sekä juoksijalle jos koira a) on peloissaan muista koirista b) liian energinen (saa pelätä meneekö toisen koiran kimppuun). Jotkut koirat ovat vain niin innoissaan päästessään juoksemaan,että ne käyvät enemmän kuin ylikierroksilla. Ei kukaan kisoihin tuo aggressiivisia koiria mutta juurikin tuo ylikierroksilla meneminen tekee koirista hieman kaheleita.  Allaolevassa kuvassa mm. näkyy takanani oleva nainen joka saa pitää kovin kiinni koiratsaan ettei mene edelle olevan koiran luo. Claudia taas ihmettelee lähinnä maailman menoa.:D

Samalla kun treenaan ensimmäistä maratonia varten niin juoksen lenkkejä koiran kanssa. Koira pitää hyvin vauhtia yllä kun itse alkaa hyytymään ja vauhti hidastuisi yksinään juostessa.Vaikka tämä meidän Claudia ei olekaan nopeimmasta päästä oleva koira niin kyllä se minut pitää vauhdissa. Jos olisi koira joka vetää ihan täysillä kaikki lenkit niin voisi jäädä lenkit lyhyiksi. Ei täysillä jaksa pitkää matkaa mennä tai joku ehkä jaksaa mutta se en ole minä.:D Koiran täytyy myös osata vetää oikein ja tarvittaessa himmata vauhtia. Se,että koiralla ei ole jarruja ollenkaan on mielestäni huono juttu. Mitä vain voi sattua jolloin koiran on pysähdyttävä käskystä. 

Olen kaikki tai ei mitään ihminen jolloin myös haluan saada itsestäni aina vain enemmän irti. Saan suurta nautintoa ihan jo kotinurkilla juoksemisesta koirani kanssa mutta vielä enemmän nautin kilpailemisesta. Se tunne joka valtaa juuri ennen kisoja,kisojen aikana ja niiden jälkeen on mahtava. Alkuun jännittää niin ettei tahdo pysyä järjissään ja maaliin kun pääsee koittaa upea fiilis onnistumisesta. Sama onnistumisen tunne valtaa minut joka lenkin jälkeen jos lenkki on muuten sujunut hyvin. Koen onnistuneeni aina kunn edes olen lähtenyt lenkille. Se minkä matkan pystyn juoksemaan minäkin päivänä tuo vielä paremman tunteen. Jos juostaan parin kympin lenkki on fiilis jo ihan huikea.  Uusien polkujen löytäminen lähimetsistä tai ihan vain uuden reitin löytyminen on syy lähteä juoksemaan. Koiran kanssa ei tule pelkoa,että ainakaan eksyy yksin.:D Jos saisin valita niin juoksisin aina vain hiekkateitä ja polkuja pitkin. Asfaltilla juokseminen rasittaa mielestäni jalkoja paljon enemmän (voi olla ihan tottumiskysymys) ja metsässä juokseminen tuntuu kaikin puolin mukavemmalta.

Varusteista olen kirjoittanut aiemminkin ja voit lukea sen täältä. Varusteet sekä omat, että koiran on tärkeää olla sopivat. Älä lähde juoksemaan pitkää lenkkiä uusilla lenkkareilla! Sama koskee koiraa. Ei kannata laittaa uusia valjaita jos olette lähdössä pitkälle lenkille. Jos valjaat hiertääkin koiraa niin voi tulla pitkä matka kotiin kävellen ellei saa soitettua kyytiä kotiin. Mulla odottaa niken barefoot lenkkarit kesän juoksuja ja en malttaisi odottaa,että pääsen testaamaan niitä. En vain tiedä miten hyvin ne mahtaa toimia maastossa. Vielä kerran muistutus myös hyvän juoksuvyön hankintaan. Kannattaa panostaa laatuun.

Yksi huomionarvoinen seikka on myös tarkastaa,että koiran rokotukset on kunnossa. Onneksi tarkistin asian myös meidän koirien osalta sillä kummallakin on rokotukset menossa vanhaksi. Aika on jo varattu tälle kuulle joten rokotukset saadaan hoidettua kuntoon ennen kisoja.

Ennen kisoja kannattaa katsoa miltä kisapäivän sää näyttää. Huolehdi riittävästä nesteyttämisestä. Riittävä vedensaanti on koiran suorituskyvyn kannalta yhtä tärkeää kuin riittävä energiansaanti. Vedellä on myös suhteellisen suuri lämmönjohtokyky - toisinsanoen se sitoo lämpöä, jota muodostuu aineenvaihdunnan ja liikunnan seurauksena, ja osallistuu näin elimistön lämmönsäätelyyn. Esimerkiksi rekikoirien vedentarve voi olla jopa 5 litraa vuorokaudessa. "Kotikoirat"  taas haihduttavat 15-20 asteen lämmössä 0,5-7 grammaa vettä elopainokiloa kohti tunnissa. Nestehukka vaikuttaa laskevasti koiran suorituskykyyn ja palautumiseen ja jo kahden prosentin nestehukka eli 400 grammaa 20 kilon painoisella koiralla vaikuttaa negatiivisesti. Veri muuttuu "tahmeammaksi" ja sydämen on työläämpää pumpata sitä eteenpäin, jolloin myös muun verenkiertoelimistön työkuorma lisääntyy. Hidastunut verenkierto puolestaan viivästyttää ravintoaineiden kulkua työskenteleviin lihaksiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että koiran kyky jäähdyttää elimistöään heikentyy, jolloin ylikuumenemisen riski kasvaa. Lihakset eivät saa tarpeeksi ravintoa, jolloin koiran suorituskyky laskee ja palautuminen rasituksesta hidastuu merkittävästi.  Koiralle ei saa antaa ihmisille tarkoitettuja urheilujuomia koska koira ei hikoile kuten ihminen jolloin se ei menetä samoja suoloja. Nirsolle koiralle voi tarjota vaikka tonnikalalla maustettua vettä tai jotain muuta koiran herkkua tuomaan makua veteen.

Itselle kannattaa varata myös eväitä mukaan juoksulle (paitsi jos on kyseessä lyhyt matka). Matkan aikana kannattaa pitää neste- ja energiatasapaino kunnossa nauttimalla energiageeliä ja kaksi desiä vettä jokaisen viiden kilometrin kohdalla.Alle kympin kisoihin en itse ottaisi mukaan eväitä juoksun ajaksi mutta se on minun mielipiteeni.Energiageeleillä pärjää hyvin varsinkin jos muuten tankkaa vettä ja /tai urheilujuomaa huoltopisteillä. Canicross kisat ei ainakaan Suomessa ole kovin pitkiä joten aika vähällä pärjää niissä. Älä kuitenkaan kokeile kisoissa mitään uutta tuotetta sillä se voi koitua tuhoisaksi ratkaisuksi (bajamajoja ei välttämättä ole tarjolla pikku kisoissa).

Kuumana päivänä kannattaa varata vaikka pyyhe mukaan jonka voi kastaa viileään veteen ja levittää koiran päälle juoksun jälkeen. On niitä olemassa myös jäähdytyspeittoja jos haluaa hifistellä. Tuulettimet on myös kova sana kuumina päivinä. Kylmänä päivänä taas kannattaa olla mukana jotain lämmintä sekä itselle,että koiralle juoksun jälkeen. Juoksun aikana tulee varmasti kuuma mutta sen jälkeen tulee useimmiten kylmä. Itse ainakin kärsin siitä,että pitkän lenkin jälkeen iskee heikotus ja kylmä. Viluttaa vaikka olisi monta peittoa päällä.

Muista, että tärkeintä on viettää yhdessä aikaa koirasi kanssa. On se sitten huvikseen juoksua tai kilpailemista. Nauttikaa juoksemisesta. Juoskaa fiilistellen, vetäkää spurtteja tai mikä vain teidän rytmiin sopii. Lopuksi kiitos seisoo ja on kaikkensa antanut olo.:)

Tammikuun kujeet ja uusimmat kuulumiset

Tiedättekö sen  tunteen kun ei malta odottaa, että pääsee läppärin kimppuun ja kirjoittamaan postausta? Mulla on mielessä niin paljon kaikkea kivaa mitä tammikuu tuo tullessaan,etten malttaisia odottaa edes vuoden vaihtuvan. Voisin hypätä tammikuuhun heti tai ehkäpä heti joulupäivänä. Pitäähän jouluruokia sentään päästä maistamaan.

Tammikuussa pääsen kokeilemaan liikunnan eri lajeja ja olen enemmän kuin innoissani.En tiedä mikä sana kuvailisi mun innostusta koska mä lähinnä olen räjähdyspisteessä innostukseni kanssa.  Eilen ilmoittauduttiin kaverini kanssa tankotanssin alkeiskurssille. Ehkä siistein juttu koko tammikuussa uuden työn lisäksi. Sitten mennään mieheni kanssa (kerrankin yhteistä aikaa ja yhteistä tekemistä) yhdeksi lauantai päiväksi treenaamaan triathlonia varten tai kai se on lähinnä tutustumista lajiin mutta oletan,että siellä myös treenataan. Mies on enemmän innostunut tuosta mutta mielenkiinnosta ängen mukaan.:D  Joogasta kerroinkin jo aiemmassa postauksessa jonka voi lukea täältä . Jotta lajikokeilut ei jäisi tähän niin ilmottauduin tammikuussa pidettävään Spartan Gearin toiminnallisen harjoittelun ja hyvinvoinnin seminaariin jossa tosiaan päästään treenaamaan kahvakuulailua ja toiminnallisia juttuja. Odotan tuota seminaaria jo ihan sen takia, että ihana Eevsku (Eveliina Tistelgren) tulee olemaan siellä. Hänen iloisuuden ja positiivisen elämänasenteen kun omaisi.

Milloin muulloinkaan kun tammikuussa on hyvä aloittaa rasvojen kiristys kropasta. Niitä kertyy saletisti lisää joulukuussa joten ne ja muutama muu kilo saisi häipyä minusta ennen kesää. Mitään mega laihista en ole aloittamassa vaan lähinnä kiinteytystä ja kohti parempaa juoksukuntoa.

Kaiken tämän kruunaa myös tammikuun puolessa välissä alkava uusi työ. :)

Käytiin tänään aamulla Claudian kanssa juoksemassa ja jumaleisson, että oli liukasta. Nastoilla varustetut lenkkarit olis ollut kova sana. Kovin pitkää lenkkiä ei olisi pystynyt tekemään koska jalat ja varsinkin reidet oli koetuksella kun joutui jännittämään joka juoksu askeleella. Seitsemän kilsaa saatiin loppusaldoksi ja se oli ihan riittävä tuohon keliin.  Lenkillä törmättiin toiseenkin koirajuoksijaan mikä on aika outo näky täällä korvessa kun asuu.:D

Törmäsin postaukseen jossa aitajuoksija Noora kertoo väärän näköisestä urheilijan vartalosta.  Aika mielenkiintoista. Täältä voit lukea tuon postauksen. Mitä ajatuksia tuo herättää teissä?

Voi tsiisus mikä keli

Tuntuu etten ole ikuisuuksiin käynyt pihalla tai olen mutta lähinnä hypännyt auton kyytiin ja autosta pois perille päästyäni. Ihmekös on ollut nuutunut olo viime päivinä. Vielä kun siihen yhdistää epäterveelliset ruokailut (olen ottanut taas vähän liian rennon otteen ) niin voila, fiilis on kaikkea muuta kuin reipas.

Sadepäivät ja aamuinen lumisade sai haukkomaan henkeä.Ei minään päivänä voi olla kaunis keli kun mulla olisi aikaa ulkoiluun. Muksujen ja miehen mentyä päikkäreille päätin uhmata loskaset tiet ja lähdettiin Claudian kanssa juoksemaan. Sukat kastui heti kun astuin ulos ovesta.:( Aura-auto onneksi ajoi juuri meidän pihan ohi kun oltiin vasta lähdössä joten ei tarvinnut odotella kastuvansa läpimäräksi lenkin aikana.:D  Jos loskaa otetaan huomioon niin keli oli upea.

Käytiin meidän perus kympin lenkki tai himpun alle siitä tulee mutta kuka niitä muutamia metrejä laskee.:D Kyllä lenkki meni taas niin puuskuttaessa. Tuntui kuin olisin ollut ensimmäistä lenkkiä vetämässä pariin vuoteen vaikka taitaa siitä ihan kunnon lenkistä olla yli pari viikkoa aikaa. Sairastelut ja kiire on vieneet voiton viime viikkoina. 

Lenkistä jäi niin mahtava fiilis,että haluan äkkiä lenkille uudestaan. Tätä endorfiiniryöppyä mä olin kaivannut. Kunhan vaan sää olisi edes hieman armollisempi ja pitäisi vaikka lumen hetken maassa eikä kaataisi jatkuvasti vettä niskaan. Tykkään juoksemisesta mutta en niin paljon, että lähtisin sateessa. Täällä korvessa kun asuu missä ei ole minkään valtakunnan katuvalaistusta niin aika rajatut on ajat milloin lenkille viitsii lähteä. Mä en nimittäin myöskään tykkää juosta pimeässä otsalampun turvin. Mä oon nössö.Myönnän! Mutta vähän väliä luen jostain lehdestä, että milloin on nähty karhu tai susia niin ei mua ihan hirveästi nappaa mennä ulos pimeässä.  Jään odottelemaan kevättä ja valoisampia iltoja.:)

Canicross eli koirajuoksu

Haluan kertoa teille harrastuksestani eli koirajuoksusta. Koirajuoksussa siis juostaan koiran kanssa. Simple as that. :) 

Koirajuoksu, jota kansainvälisesti kutsutaan termillä “canicross” tulee Euroopasta. “Cross” sanalla viitataan maastoon (cross country) ja ”canicross” on liikkumista maastossa koiran kanssa.

Sääntönumero 1. Kunnon varusteet. Ethän sinäkään lähtisi huonoilla lenkkareilla juoksemaan tai rikkinäisillä verkkareilla salille joten panosta kunnon varusteisiin myös koiralle. Hyvillä ja oikeilla varusteilla vältytään loukkaantumisilta. 

Koiran kanssa kannattaa käydä sovittamassa valjaita jos haluaa pelata varman päälle. Toki valjaita saa tilata netistäkin mutta kaikki valjas mallit eivät välttämättä sovellu juuri sille sinun koirallesi. Kävin itse dallumme kanssa serkkuni luona sovittamassa varmaan kymmentä eri valjasta mutta mikään ei sopinut. Joukossa oli eri merkkisiä, lyhyitä, pitkiä, uroksille ja nartuille suunnattuja.  Kysyin Facebookin dallu-sivulla, että mitä valjaita he käyttävät ja sain useita vastauksia. Suurimmalla osalla oli käytössä Zero dc:t ja tämän takia uskalsin tilata ne toki tietäen, että nekään ei välttämättä sovi. Dallu on vaikea rotu siinä mielessä, että rinta on leveä mutta kroppa taas pitkä.  Kävi kuitenkin hyvä tuuri, sillä Zero dc:t sopi myös meidän dallulle. Merkkejä on paljon erilaisia ja erimallisille koirille suunnattuja joten kannattaa kysellä saman rodun tai saman rotutyypin omistajilta vinkkejä jos lähistöllä ei ole hyvää lemmikkieläinliikettä. Valjaisiin kannattaa panostaa koska huonosti sopivat valjaat voivat hiertää tai painaa vedossa väärään paikkaan jolloin koira ei halua juosta.

Perus marketeista kuten Prismastakin löytyy valjaita ja juoksuun tarvittavat muutkin varusteet kuten juoksuvyö joka on aika oleellinen varuste.  Haluan, että tiedätte – juoksuvyölläkin on paljon merkitystä.  Me ostettiin ensimmäiset valjaat sekä juoksuvyö Puuilosta. Ne olivat edulliset ja näytti päällisin puolin hyvältä. Käytiin miehen kanssa kummatkin dallun kanssa lenkillä niillä ja tuntui ihan hyvältä kunnes pääsin kokeilemaan toisenlaista juoksuvyötä. Oli kyllä niin erilaista vetää juoksuvyöllä jossa on jalkaremmit. En tajunnut edes kuinka ärsyttävää oli juosta sellaisella perusvyöllä joka vedetään kiinni lantiolle. Se nousi jatkuvasti juostessa ja sai vetää takaisin alas. Huonossa vyössä myös veto on koko ajan selässä koska vyö ei pysynyt alhaalla. Juoksuinto koiran kanssa nousi potenssiin kymmenen kun sain lainaksi tuon juoksuvyön remmeillä.  Kun olimme Jämillä koirajuoksukisoissa niin ostin oman juoksuvyön remmeillä mutta astetta uudemman malliset. Ne ovat vähän niin kuin verkkohousut jotka vedetään jalkaan. Niissä vasta onkin hyvä juosta. Veto tuntuu pelkästään pakaran seudulla eikä selässä kuten ensimmäisessä juoksuvyössä. Joten panostakaa laatuun. Huonoilla varusteilla motivaatio laskee yhtä nopeasti kuin alkoikin. 

Juoksuvyöhön kuuluu vyön lisäksi vetonaru jossa juoksija ja koira ovat kiinni toisissaan. Näitäkin on erilaisia ja eripituisia. Itse suosin suht lyhyttä vetonarua koska silloin veto pysyy koko ajan eikä vetonaru roiku maassa jos koira ei jaksakaan juosta edellä. Kokeilin pidempääkin vetonarua mutta se oli jatkuvasti solmussa koiran tai omissa jaloissa. 

Jos mielii kilpailemaan niin varusteisiin on määritetty joitakin tarkennuksia. Muunmuassa vetovyön tulee olla selästä vähintään 7cm korkea ja siinä pitää olla nopeasti irrotettavissa oleva kiinnityssysteemi. Ostamassani vetovyössä vetonaru on tosi helposti irrotettavissa. Vetonarun pituus saa olla maksimissaan 2,5 metriä venyttämättömänä.

Koiran kanssa juoksemisen etu on siinä, että jos koira oikeasti vetää vetonaru kireänä niin se tarkoittaa sitä, että sinä tulet perässä yhtä kovaa vauhtia. Koira pitää vetotahtia yllä ja sinä taistelet takana pysyäksesi perässä. Jos olet luovuttamassa niin koira vetää silti samaa tahtia sinua perässä.  Koiran kanssa pystyy juoksemaan kovaa mutta vastaavasti jos on sen luonteinen koira joka hiljaa juoksee vierelläsi ja se sopii paremmin sinun tahtiisi niin hyvä. Näin sen kuuluukin mennä. Jos et jaksa vielä juosta pitkiä matkoja tai kovaa niin aloita juoksemalla yksin- ilman koiraa. Näin saat varmuutta oman juoksemiseen ja saat omaa kuntoa kohoamaan. Jos tiedät jo valmiiksi että koirasi ei välttämättä vedä niin ota koira mukaan lenkille ja vedätte omaan tahtiin. Kukaan tai mikään ei pakota juoksemaan henki hieverissä- paitsi jos matkalla törmää karhuun. 

Muistin virkistämiseksi:

Pitäkää koiran kanssa hauskaa lenkillä.

Ei juoksemisen tarvitse olla vakavaa.

Nauttikaa yhdessä olemisesta.

Koira taatusti nauttii kun pääsee kunnon lenkille ja voin taata, että lenkin jälkeen sinunkin olosi on mahtava.

Susanna ja Claudia

I love running

Juoksua, juoksua,juoksua ja juoksua. :)

Maanantaina kävin koiran kanssa juoksemassa kivassa säässä kunnon lenkin.  Koiralla oli virtaa taas kuin pienessä kylässä ja itseäkin jo poltteli päästä lenkille vaikka lauantaina olin vetänyt ultralenkin.  Juoksuun vaan jää koukkuun ja se lenkin jälkeinen fiilis on ihan älyttömän hyvä. Suorastaan uskomaton.  Kirmattiin sellainen vähän alle 10 kilsan lenkki ja vajaa tunti kului aikaa. Oltaisiin oltu nopeamminkin perillä mutta oli pakko ottaa matkalla selfieitä metsän keskeltä.:D

Koiralla oli veto päällä koko lenkin. Välillä veti mua ihan  täpöllä kun itsellä vauhti olisi muuten hidastunut. Kyllä koirasta vaan on hyötyä!

Selfieitä (tai tässä tapauksessa #runfie ) ehti muutaman nappaamaan lenkin aikana. Nämähän on blogimaailmassa suorastaan pakollisia. Jos et ota selfietä,ei kukaan usko sun olleen lenkillä.:D

Jokatapauksessa lenkki sujui hyvin ja jopa paremmin kuin oletin. Oletin,että jalat olisi olleet enemmän jumissa. Ne palautuvat ainakin vielä todella hyvin. Katsotaan sitten kun tulee vanhemmaksi miten käy palautumisen.  Pakko kehua kuinka hyvän sään aikana käytiin juoksemassa. Nimittäin kun päästiin kotiin alkoi satamaan.  Kerrankin kävi tuuri.:)

Viikonlopun tunnelmia Jämiltä

No niin nyt tulee vihdoinkin kisaraporttia Suomen valjakkourheilun mestaruuskisoista. Mun serkku tuli perjantaina töiden jälkeen hakemaan kotoota josta hypättiin Cladden kanssa kyytiin. Ajomatkaa oli edessä suunnilleen 4 tuntia. Matkalla piti poiketa vielä kauppaan hakemaan viikonlopun eväät.

Mökille kun saavuttiin niin siellä meitä odotti ja muu porukka koirineen. Valjakkokoirat nukkuivta autoissa mutta muut koirat Cladde mukaan lukien sisällä mökissä. Cladde toimitti lähinnä viikonlopun aikana maskotin virkaa. Dalmatialaiset hymyilevät ja monen mielestä se on niin hauskan näköistä. Toiset taas pelkäävät kun koira näyttää hampaita vaikka se ei olekaan vihainen.  Juttua riitti vaikka kuinka ja kello kolkutti lähempänä puoltayötä kun mentiin nukkumaan. Aamulla herätys oli jo ennen seitsemää jotta ehdittiin pelipaikalle ajoissa. Valjakkokoirien juoma ja ruokinta-ajat on tarkkoja joista ei kamalasti jousteta joten ajoissa pitää sängystä nousta, että kaiken saa tehtyä mitä pitää.

Pelipaikalla käytiin ilmottautumassa ja ulkoilutettiin koirat. Jännitystä oli havaittavissa ihan kaikissa jotka olivat ajamaan lähdössä. Ihan mieletön fiilis. Mä olin ihan jokaisen kilpailijan puolesta onnellinen ja tippa linssissä katselin kun meidän mökin porukka lähti lähtöviivalle. Koirista näki miten innoissaan ne oli lähdössä juoksemaan. Koirista sai ihan tosissaan pidellä kiinni kun ne oli valjastettu kun sinkoilivat joka suuntaan ja vauhdin huumassa ovt todella ärhäköitä. Viikonlopun jälkeen ihmettelin miksi kädet oli kipeät mutta tajusin, että siitä kiinni pitämisestähän se johtuu.

Tässä matkaan lähdössä 8 koiran valjakon kanssa meidän mökin Mikke.

Vauhdin hurmaa.:) Parhaimmillaan taisivat siellä 30 km/h mennä.  Ei sitä oikein edes tajua millaista vauhtia menevät ellei itse sitä koe. Ehkä joskus itsekin pääsee kokeilemaan.:)

Lauantaina sää pysyi pakkasen puolella koko päivän ja hiljakseen satoi luntakin. Onneksi vasta mun juoksu urakan jälkeen.

Serkku oli kisaamassa 6 koiran valjakkoajossa ja sijoittui kumpanakin päivänä sijalle 3 voittaen SM-pronssia. Huikee suoritus.Nimittäin Hanne oli lähdössä matkaan uusien koirien kanssa ja uuden kärryn kanssa jossa ei toiminut edes jarrut kunnolla. Ne nimittäin jäätyivät vähän väliä. Seuraavana päivänä tosin oli plussaa ja satoi kaatamalla ja silti ne oli ihan kohmeessa joten voi olla, että olivat ihan vaan rikki. Kuvia ei nyt Hannen valjakosta ole koska olin auttamassa sekä lähdössä,että maalissa.

Sitten olikin mun juoksun vuoro. Apua! Mä lähdin tosi rennolla fiiliksellä. Huomatkaa mun rento hymy.:D  Cladde oli sen oloinen, ettei tiennyt mihin on joutunut.

 

Ihan sotkussa lähdettiin menemään kun Cladde ei tiennyt mihin suuntaan mennään.

Alkuun juoksu sujui ihan hyvin,mutta kyllä parin kilsan jälkeen alkoi tuntumaan. Cladde ei vetänyt yhtään vaan sitä sai lähinnä vetää perässä.  Maasto oli tosi hiekkaista ja tuntui kuin olisi hiekkakuopassa juoksemassa. Osittain maa oli jäässä joten sai kyllä katsoa mihin jalkansa laittaa.

 

Munsta tuntui koko matkan,etten enää jaksa metriäkään. Kylkeen pisti ja happi ei kulkenut yhtään. Olin ihan kuitti eikä ihmekään kun en ollut syönyt kuin aamiaisen. Sitten kun reitti ei ollut tuttu niin ei tiennyt yhtään koska maali koittaa. Mulle oli sanottu,että maaliin tullaan loivaa ylämäkeä.No niitä oli monta matkan varrella.:D No maalisuoralle kun tuntiin niin kuulin, että joku huutaa koiralle meidän takana ja painoin kaasujalan pohjaan. Tultiin maaliin niin kovaa kuin päästiin. Sijoitus oli 10:s ajalla 20.48 ja matka oli 4,2 km. Mä olin vain onnellinen siitä,että selvisin ehjin nahoin maaliin.

 

 

Mä oon ventti kuitti. En olisi jaksanut enää metriäkään.Keskisyke oli matkan aikana 186.:D

Sunnuntaina muuttui ilman ihan täysin. Tässä serkkuni Hanne tultuaan ajosta. Kaikki muutkin kuskit näytti samalta. Vettä satoi kaatamalla ja koirien juostessa edessä niin kaikki p*ska lentää kuskin päälle. Yksi meidän mökin miehistä sanoi,ettei ensimmäisen 100 metrin jälkeen nähnyt enää mitään ja matka oli kuitenkin 6 kilsaa. Piti vain sokeasti luottaa,että koirat vievät maaliin. Hanne kertoi,että reitin varrella oli iso vesilammikko jonka yli koirat saivat lähinnä mennä masut kastuen. 

 

Oli kyllä ihan huippu viikonloppu.Tutustuin uuteen lajiin, ihan uusiin ihmisiin ja pääsin itse juoksemaan.  Innostuin myös kickbiken hankinnasta joten pitää miettiä olisko semmoiseen jossain vaiheessa varaa. Oli siistiä nähdä koirien vetävän kickbiken edessä huimaa vauhtia. 

Kiitos Hanne matkaseurasta.:)

Viime viikon reenailut

Tässäpä viime viikon treenisaldoa. Nyt en ole juuri muuta urheilua harrastanut kuin juoksua niin kuin viikon treeneistä näkyy.  My Asics juoksuohjelman mukaan olen pyrkinyt menemään tämän viikon, tosin nopeudet on olleet eri luokkaa kun ei aina pysty menemään niin hiljaa kuin mitä juoksuohjelmassa sanotaan. :)

maanantai
koirajuoksu 37 min 388kaloria (20%fat), max syke 193,keskisyke 161, 7 kilometriä

tiistai
Juoksu hidas 35 min 333 kaloria 35% fat, max syke 171, keskisyke 154,  5 kilometriä

keskiviikko
Juoksu hidas 54 min, 481 kaloria (40% fat ), max syke 173, keskisyke 148, 7 kilometriä

torstai
Lepo

perjantai
Lepo

lauantai
Koirajuoksun sm-kisat, 20 min 48 s, 276 kaloria (15% fat), max syke 197, keskisyke 182, 4,2 kilometriä

sunnuntai
Lepo

Huvittaa tuo koirajuoksun sm-kisojen keskisyke 182. Mä menikin kyllä niin täysillä,että välillä pelkäsin tajun menevän. Claudia ei juuri vetänyt joten ihan itse vedin vauhdin niin kovalle.  Matka oli lyhyt 4,2 km mutta kyllä se veto vaan koville otti. Kerron siitä lisää omassa postauksessa kunhan saan sen vaan valmiiksi. :)

Niin totisena ollaan.:D

+

Viikkokertausta

Mä oon niin tyytyväinen tähän viikkoon. :) Juoksut on kulkeneet hyvin ja viikkoon on mahtunut erilaisia juoksu treenejä. Yhden palauttavan kävelylenkin ehdin myös käydä kaverin kanssa käppäilemässä.  Joka lenkin jälkeen on jäänyt kaikkensa antanut olotila eli enempää ei olisi pystynyt tekemäänkään.

Polvi on kestänyt suht hyvin lenkeillä. Torstain juoksukoulun treeneissä mentiin intervalleja tunnin verran ja taso oli tosi kova tai ainakin mulle oli. Porukan häntäpäässä meni koko ajan mutta vedin täysillä. Ensimmäinen 8 minuutin intervalli juostiin 4,5 min/km siellä häntäpäässä. Mä en edes halua tietää mitä vauhtia kärkipää juoksi. Voin uskoa, että vauhti oli kutakuinkin samanlaista koko juoksutreenien ajan. Munsta tuntui, ettei ajatus liikkunut enää ensimmäisen intervallin jälkeen joten aika sumuisessa olotilassa on treenit vedetty. :D Mielessä kävi monta kertaa miksi mä ikinä olen moiseen ryhmään ilmoittautunut itseni ja kuka hullu lähtee sateella juoksemaan? Torstain treenit oli ainoat jonka jälkeen polvi oli tosi kipeä ja silloinkin polvi kipeytyi vasta ihan loppuajasta.

Tämän viikon treenit on muutenkin menty sillä ajatuksella, että koiramme Claudia pääsee mahdollisimman paljon mukaan koska kisat on jo ensi viikonloppuna. Ensi viikolla sama homma jotta koira saa mahdollisimman paljon treeniä myös. Nopeasti siitäkin on sohvaperuna tullut kun ei ole tarvinnut mitään tehdä. :D

Uudet Adidaksen pöksyt on ihanat!

Maanantai
Lepo

Tiistai
Canicross treenit 51 min 411 kaloria (40 % fat) max syke 190, keskisyke 139

Keskiviikko
Kävely koirien kanssa 1h 18min 376 kaloria 60% fat , max syke 154, keskisyke 109

Torstai
Juoksukoulu intervalleja 1h 14 min, 807 kaloria (25% fat), max syke 196, keskisyke 165

Perjantai
Lepo

Lauantai
Koirajuoksu 43min, 492 kaloria (25% fat), max syke 193, keskisyke 167

Sunnuntai
Lepo

Meillä on sairasteltu taas koko viikko. :/ Kuopukselle nousi kuume viime viikon sunnuntaina ja sen jälkeen on sitten enterorokko pyörinyt perheessä. Mä olen nyt ainoa jolla ei vielä ole muuta kuin pientä kurkun karheutta.  Miehelläkin oli eilen 39 astetta kuumetta ja miehiseen tapaan teki lähinnä kuolemaa. :D Miten naiset ja miehet voi sairastaa niin erilailla?:D  Mä aion selviytyä nyt ilman tätä enterorokkoa. Ei siitä varmaan ole kuukauttakaan kun sama tauti vilisti läpi meidän perheen. Sitkeitä on taudit nyt.:/

P.s. Jos jollain on hankkimatta sport trackerin sykevyö niin se on nyt hulluilla päivillä tarjouksessa 49€. Katsoin, että sport trackerin sivuilla moinen tuote maksoi 79€.  Itse tilasin sen kokeiluun kun sport trackerin tulee muuten käytettyä ja sykemittari on täytynyt olla erikseen.

Canicrossin yhteistreeneissä

Olin eilen dallumme kanssa Turun palveluskoiraharrastajien järjestämissä canicross treeneissä.  Tiedon näistä treeneistä sain sattumalta serkun vaimolta Facebookin kautta. Taas täytyy todeta, että on se Facebook vaan käytännöllinen tiedonlähde. :D Sain siis tiedon keneen ottaa yhteyttä ja laitoin viestiä menemään. Vuorokaudessa sain vastauksen, että seuraavat treenit järjestetään jo tiistaina ja, että siellä on muitakin Jämille lähtijöitä. 

Parkkipaikalla näkyi jo tutut kasvot. Vanha opiskelukaveri oli siellä koiriensa kanssa.  :) Koirani oli pelosta kankea ja näytti juuri siltä,ettei kuulu porukkaan. Muut koirat olivat lähes tulkoon kaikkia mustia ja sitten oli meidän valkoinen täpläkasamme.:D  Alku jännityksestä kun päästiin niin mentiin jo häntä heiluen.

Porukkaa oli juuri sopivasti,ei liian vähän eikä liian paljon. Koirien kanssa touhuamisesta ei tule mitään jos on liikaa porukkaa ja liikaa koiria. Tuntuu, että silloin kaikki menee ihan häsläämiseksi.  (Kai sekin on vain organisointikysymys) Jokatapauksessa lähdettiin porukalla kävelemään lähellä olevalle pururadalle. Lämmiteltiin itsemme ja koirat. Kyseinen pururata on kyllä niin hasardi, että jos haluaa kokea yhden Suomen kamalimmasta pururadoista niin ei muuta kuin Piikkiöön.:D Mä en voi uskoa,että missään muualla olisi yhtä mäkistä. Pururata ei ole kuin about 1,5 kilometriä pitkä mutta ihan jäätäviä ylämäkiä,ihan kuin olisi juossut pystyseinää ylös. Ja koska alaskin on tultava mäeltä niin alamäet oli sellaisia, että koiraa oli pakko jarruttaa,ettei lentänyt turvalleen.

  

 

Infoa tulevia kisoja varten sain paljon ja nyt odotan innolla ensi viikkoa. Kuinka usein voin sanoa,että jännittää ihan hulluna?:D  Mä olen innosta soikeena koko siitä viikonlopusta. Pääsen tapahtumaan jossa en ole ikinä ollut ja fiilis siellä on kuulemma ihan huikea. Meininki on varmasti ihan erilaista kuin esimerkiksi koiranäyttelyissä joihin kukaan tuskin tulisi pilkkihaalareissa.:D Mulle sanottiin, että jos pilkkihaalarit omistaa niin ne kannattaa pistää päälle jolloin sopii hyvin joukkoon.:D Serkkuni saa varmasti hävetä silmät päästään mun kanssani siellä kun en ole moiseen touhuun tottunut. Ihmettelen ja kummastelen tod näk kaikkea. :D

Tämän viikon treenailut

Viikko on taas vierähtänyt. Tiistain juoksukoulussa polvi tuntui edelleen kipeältä ja osa tekniikka osioista tuli tehtyä ihan puoliteholla kun ei vaan pystynyt tekemään.  Varasin torstaiseksi ajan hieroja Einille. Ihan mahtava tyyppi vaikka ensimmäisen kerran nyt vasta tavattiin.:)  Aluksi Eini hieroi etureidet ja sen jälkeen availi lihaskalvoja niistä. Kylläpä oli reidet koetuksella. Kipeää teki.:D 

Maanantai
Lepo

Tiistai
Juoksukoulu intervalleja ja tekniikkaa 1h 9 min, 679 kaloria (30% fat), max syke 199, keskisyke 156
Polvi ihan p*kana. Joka askeleella sattui mutta luovuttaa ei voinut.

Keskiviikko
Lepo

Torstai
Lepo

Perjantai
Lepo

Lauantai
Lepo

Sunnuntai
Koirajuoksu 54 min, 568 kaloria (25% fat) , max syke 192, keskisyke 162 . Ensimmäiset 4 kilsaa meni hyvin jonka jälkeen oli pakko välillä kävellä ja heti kun pystyi niin juosta pienieä matkoja. Muuten kotimatka olisi kestänyt ikuisuuden. Olisin soittanut miehen hakemaan mutta kännykästä loppui akku. Tietty just kun sitä olisi tarvinnut. Kotiin kun pääsi niin ei meinannut kävelystä tulla mitään. Rappusten kävely on ihan jostain syvältä. Kuinka voikin tehdä niin kipeää?

Kävely 1h 11min, 477 kaloria (50% fat) , max syke 207, keskisyke 126 

Kävin Turussa pikaisesti veljeni luona ja samalla reissulla apteekista lähti mukaan buranaa ja voltaren geeliä. Jos niistä nyt jotain ensiapua saisi.  En olisi edes lähtenyt lenkille tänään jos olisin arvannut,että näin käy. Polvi kun on tuntunut lepopäivinä ihan hyvältä.  Mua ärsyttää. Ihan suunnattomasti. Miksi heti alkaa paikat hajoamaan kun keksii kivan uuden harrastuksen? Mur.

Tämän päiväisellä lenkillä testattiin myös Claudian uusia Zero dc valjaita.  Pikkasen on hienot vaikka ei pinkit olekaan.:D Kyllä noilla kehtaa kisoissa juosta vielä kun saataisiin lisää vauhtia jostain ja polvi kuntoon.

Viikon treenit

Maanantai
Rollercoaster xycling 55 min 505 kaloria (35% fat) max syke 185, keskisyke 148, lämpösyke 135

Tiistai
Juoksukoulu
intervalleja ja tekniikkaa 63 min 658kaloria ( 25% fat), max syke 197, keskisyke 161

Keskiviikko
Lepo

Torstai
Lepo

Perjantai
Yöviesti 4h 17 min, juoksua ja lihaskuntoa, 2514 kaloria (30% fat), max syke 196, keskisyke 155

Lauantai
Lepo

Sunnuntai
Koirajuoksu 39 min, 411 kaloria (20% fat), max syke 192, keskisyke 162


Tämä viikko on mennyt pitkästä aikaa kunnon treenien merkeissä. Torstaina olisi myös ollut juoksukoulun treenit mutta kärsin niin kovasta päänsärystä etten kyennyt lähtemään kotoota minnekään. :(  Treenimäärä on kuitenkin hyvä näinkin ja täytyy todeta, että vähään aikaan ei ole paikat olleet näin kipeät kuin mitä ne on perjantain yöviestin jälkeen. Ojentajat sattuu ihan vain oleillessakin. Vatsalihakset ei ole ollut näin kipeät sen jälkeen kun olen lapsia hankkinut.  Perjantaina ei tehty edes vatsalihaksia mutta jokin liike on sopivasti treenauttanut niitäkin kaiken muun ohella. Vasen polvi on ihan sökö. Kyllä sillä juosta pystyy mutta joka askel sattuu.  Kaaduin sen polven kanssa asfaltille kun toisen käden alta lipesi kahvakuula kun nostin toista kahvakuulaa toisella kädellä. Sen jälkeen polvi on vihoitellut ja nahkatkin on vähän rullalla.

Mun treenien syke tiedoilla ei kukaan tee mitään eikä ne varmaan ketään kiinnosta mutta kokosin ne tuohon mielenkiinnosta. Kiinnostavaa nähdä miten eri liikuntamuodoissa sykkeet vaihtelee. Tässä viikossa ei nyt paljon muuta ollut kuin juoksua mutta tulevilla viikoilla toivottavasti tuutte näkemään muutakin.

Juoksua tulen treenaamaan tämän loppu vuoden kohtalaisen paljon koska olen juoksukoulussa mukana ja se loppuu vasta joulukuun puolessa välissä. Sen lisäksi olen osallistumassa koirajuoksukisoihin ja pitäisi saada treenattua dallumme kanssa juoksua yhdessä. Koirajuoksun matka ei ole pitkä vain 4,2 km mutta se pitäisi pystyä juoksemaan KOVAA.  Vähän alle kuukausi on vielä aikaa treenata ja sitten se on enää menoa. :)

Canicrossailua vesisateessa ja Chia-siementen maistelua

Kävin eilen koiramme Claudian kanssa juoksemassa spurtteja. Ajatuksena oli juosta ensimmäiset pari kilsaa niin kovaa kuin vaan jaksan ja sitten hölkkäillä kotiin. Siinä kuitenkin kävi niin, että juoksin pari minuuttia täysillä sitten pysähdys jonka aikana keuhkot täyteen happea ja uudestaan. Oli pakko pysähtyä kun tuntui, ettei henki enää kulje. Vedin siis niin täysillä kuin jaloilla pääsin. Claudiakin juoksi kerrankin todella lujaa ja veti hyvin mua mukaansa. Juuri kun oltiin päästy vauhtiin spurteissa niin alkoi satamaan ihan kaatamalla. Käännyttiin kun arvasin, ettei meidän hienohelma Claudia innostu vesisateesta ja näinhän siinä kävikin. Kyllä se kotiin juoksi ja juoksi kovaakin. Välillä oli pakko toppuutella vauhtia kun itse ei olisi enää jaksanut niin kovaa juosta.

Keväällä juostiin enemmänkin Claudian kanssa kun hankittiin silloin juoksuvaljaat mutta nyt kesällä on lenkit hänen osaltaan jääneet kuumuuden takia. Nyt voi taas ottaa mukaan lenkille kun ilmat on viilenneet. Claudia on kyllä kesän aikana kerännyt massaa lisää joten tekee ihan hyvää hänellekin tuo lenkkeily. Saadaan kummatkin kohotettua kuntoa ja painon putoamaan. :)

Huvitti mennä suihkuun kun hiuksistakin vaan valui vettä.Yhtä hyvin olisi voinut mennä shampoot hiuksissa pihalle.:D Lenkin jälkeen ehdinkin pikaisesti syömään ja lähdettiin muksujen kanssa kaverin Me&I kutsuille.

Olo oli eilen kaiki puolin jo parempi. Pientä päänsärkyä on päivittäin mutta edellenkään ei flunssa ole iskenyt. Lienee joku muu syy taustalla päänsärkyyn. :/ Viikonlopuksi on hauskaa tekemistä ja sunnuntain ohjelmasta oon hirmu innoissani. Suoraan sanottuna pelottaa ihan älyttömästi. Siitä en kuitenkaan kerro kuin vasta sunnuntaina lisää. Pidän teitä jännityksessä.:D

Innostuin tänään super foodeista luettuani useita Fitfashionissa olevia blogeja.  Raakasuklaata haluan päästä maistamaan ja tekemään itse. Niin toivoisin, että täällä päin järjestettäisiin joskus raakasuklaa workshop. Ideat olisi enemmän kuin tervetulleita näin ensikertalaiselle.:)  Tilasin mm kaakaojauhetta, msm-jauhetta ja mehiläisen siitepölyä.  Mulla on viime päivinä alkanut nivelet taas särkemään vaikka niissä ei tosiaan ole mitään vikaa. Tutkittu on. Varsinkin ranteet on kipeät ja esimerkiksi lattioiden moppaaminen on tuskallista. Toivon siis, että msm-jauhe auttaisi. Pyrin positiivisempaan ajatteluun.:D  Jos jollain on kokemusta msm-jauheen käytöstä niin mielelläni kuulisin onko ollut hyötyä vai ihan huuhaa-juttua?

Kävin töiden jälkeen Tokmannissa ostamassa ruokataravaa ja samalla näin superfood tuotteita tarjouksessa. Lampsin sinne hyllylle kärryjen kanssa ja mukaan tarttui Chia-siemeniä ja kookosöljyä.  Kuinka monesti mäkin olen mahtanut olla ostamassa kookosöljyä mutta en vain ole viitsinyt ostaa. Nyt mä ostin. Viikonloppuna aion leipoa leipää jonka bongasin jostain blogista.  Kopsasin vain ohjeen,mutta en yhtään painanut mieleen,että kenenkäs blogista sen otin. Hölmö mä.

Chia-siemenet pääsi heti kokeiluun. Laitoin niitä rahkan ja mustikoiden joukkoon. Suoraan sanottuna mietitytti miltä mahtaa maistua kun näyttivät ihan sammakon kudulta. Yök! Ehkä sekin on herkkua jossain mutta ei täällä.

 

Turhaan mä hermoilin, että nyt on iltapala mennyt pieleen koska nehän ei maistuneet miltään. :D Ei siis ollut turha ostos, niitäkin kun on jo kaapissa nimittäin turhia ostoksia mutta ei siitä sen enempää. Chia-siemeniä menee myös tuohon leipään jonka mainitsin joten saapa nähdä miten sopivat siihen.  Kaikkea muutakin superfood juttuja tulee kyseiseen leipään. Vitsit miten mä odotan,että pääsen sitä leipomaan. :)